Blog

Innovaatiosetelille vahva startti – 3 tekijää määrittää setelin toimivuuden

Lokakuun alusta Tekes on alkanut myöntää 5 000 euron arvoista innovaatioseteliä. Tavoitteena on ketterän kehittämisen ja kokeilujen kautta edistää uusien innovaatioiden sekä uuden liiketoiminnan syntymistä yrityksissä. Innovaatiosetelillä on tarkoitus saada tutkimus-, kehitys- ja asiantuntijaosaaminen yritysten hyödynnettäväksi.

Tekesin tiedotteen mukaan ensimmäisen viikon aikana innovaatiosetelihakemuksia on tehty jo 150 kappaletta. Sadasta Tekesissä jo käsitellystä hakemuksesta 69 on hyväksytty. Kysyntää innovaatiosetelin kaltaiselle aktivointituelle näyttäisi siis olevan.

Henkilökohtaisesti näen innovaatiosetelissä merkittävästi potentiaalia yritysten toiminnan kehittämisessä. Mikäli yritysten on mahdollista saada eri alojen asiantuntemusta käyttöönsä kevyellä byrokratialla, on olemassa hyvät mahdollisuudet uusien innovaatioiden ja menestystarinoiden syntymiseen. Mielestäni innovaatiosetelin todellisen hyödyn ja mallin toimivuuden määrittää kuitenkin kolme tärkeää seikkaa:

1. Asiantuntijapalveluiden tarjoajat eivät saa tehdä innovaatiosetelistä rahastusautomaattia

Meillä asiantuntija- ja tutkimuspalveluita tarjoavilla yrityksillä ja organisaatioilla on suuri vastuu siitä, että innovaatiosetelillä todella tuotetaan asiakkaille aidosti hyödyllisiä ratkaisuja ja tuloksia. Valitettavin tilanne olisi, jos me konsultit alamme “väkivalloin” kääntämään asiakasyritystemme toimintaan liittyviä projekteja innovaatiosetelillä rahoitettaviksi hankkeiksi, koska tällöin konsultoinnin minimihinnaksi muodostuu vähitellen innovaatiosetelin maksimiarvo. Tämä olisi paitsi haitallista asiantuntijamarkkinan kehittymiselle, myös varsin kyseenalaista ja lyhytnäköistä.

Valitettavasti jo ennen innovaatioseteliä joidenkin yrityksille tarjottavien asiantuntijapalveluiden perustana on näyttänyt olevan ennemminkin tukikelpoisuuden täyttäminen kuin asiakkaalle parhaan kokonaisuuden tuottaminen. Vaikka kyse onkin vähemmistöstä, pitäisi tällaisesta toiminnasta kuitenkin päästä eroon, sillä vain aidosti tehokkaat ja asiakkaiden tarpeisiin suunnatut asiantuntijapalvelut rohkaisevat yrityksiä hyödyntämään saatavilla olevaa osaamista myös toistamiseen.

Innovaatiosetelillä, kuten muutenkin tuotettuna konsulteilta ja asiantuntijoilta pitää pystyä vaatimaan tulosvastuullisuutta ja aitoa asiakashyötyä. Onneksi suurin osa asiantuntijoista näin jo toimiikin.

2. Innovaatiosetelin hyväksymiseen ja käsittelyyn liittyvän byrokratian pitää olla kevyttä

Käsittelybyrokratialtaan kevyitä kannustimia yritysten ketterään kehittämiseen on toivottu pitkään. Innovaatiosetelin on täysin mahdollista vastata juuri tähän tarpeeseen. Ainakin lähtökohta toiminnalle näyttäisi olevan juuri oikea. Innovaatiosetelin käsittelyssä on huolehdittava erittäin tarkasti, ettei käsittely lähde jäykistymään ja moniportaistumaan. Euromääräiseltä arvoltaan melko pienen tuen pitää ohjautua maksimaalisesti kehittämiseen ja kokeiluihin, ei hakemiseen ja raportointiin.

3. Yritysten pitää olla aidosti valmiita kehittämään toimintaansa

Innovaatiosetelin tuloksellisuus näkyy lopulta siinä, miten rohkeasti yritykset uskaltavat kokeilla uusia toimintamalleja ja ideoita omassa toiminnassaan. Joskus pienikin kehittämisaskel oikeaan suuntaan voi käynnistää merkittävän kasvun ja rohkaista uusille markkinoille. Tärkeintä on kuitenkin sen ensimmäisen askeleen ottaminen. Tätä uskallusta kokeiluihin ja olemassa olevien toimintamallien haastamiseen suomalaisilta yrityksiltä on perinteisesti hieman puuttunut. Innovaatioseteli voi parhaimmillaan toimia uskalluksen lisääjänä, mutta lopullisen päätöksen konkreettisista toimenpiteistä tekee kuitenkin aina yritys itse.

Mikäli edellä esitetyt kolme tekijää toteutuvat asiakkaita palvelevassa muodossa, uskon innovaatiosetelin käynnistävän ja tuottavan aidosti uutta liiketoimintaa ja kasvua suomalaisiin yrityksiin. Emmehän muuten olisi itsekin mukana palveluntarjoajana.